Viha on vahva voima (sisältää rajua väkivaltaa)

[Deleted]

Hannahin vainoharhaisuus sai Williamin katsomaan tyttöön päin. Hän pudisti päätään rauhoitellakseen Hannahia. William arveli, että tyttö oli jo arvellut pahinta, eikä tuota oikeastaan voinut syyttääkään. William oli Hannahille aivan uusi tuttavuus.
"Älä huoli, en kirjoita mitään sinusta. Laitan vaan viestiä...työkaverilleni. Tänään piti olla yksi tapaaminen, mikä ei kuitenkaan mennyt niin kuin piti. Hänen pitäisi tietää asiasta enemmän", William selosti Hannahille. Hänen olisi varmaan pitänyt olla avoimempi siitä, mitä hän hotellinsa kulisseissa pyöritti tytön luottamuksen saavuttamiseksi, mutta toisaalta tiedon levittäminen ei ollut viisasta. Mitä pienempi piiri tiesi Williamin hankkeesta sen paremmassa turvassa se oli.

[tarutuulia03]

Hannah nyökkäsi. Mitä nyt? Hannah oli juonut kaakaonsa ja syönyt suklaata. Mitä hänen pitäisi tehdä nyt? Lähteä? Mutta ei tytöllä ollut mitään paikkaa minne mennä. Tytöllä oli tunne, ettei William tuonut häntä hotelliin juomaan vain kaakaota. Tyttö ei tiennyt mitä tehdä. Mitä jos Max oli tosiaan kuollut? Hannah olisi murhaaja. Mutta ei tyttö tiennyt edes miten hän tappoi Maxin. Hän ei ollut enää varma mistään. Hannah tunsi itsensä vaaralliseksi. Hän oli arvaamaton ja tappava.

Tyttö alkoi taas itkeä ja laski päänsä alas yrittäen piilottaa sen. Hän oli oikea itkupilli. Tyttö oli aivan hukassa ja tahtoi vain kaiken olevan ennallaan.

[Deleted]

Aivan nurkan takaa Hannahin silmät tulvivat kyyneleistä. William nousi ylös ja harppoi tytön vierelle. Hän laski kätenä Hannahin lapaluulle, toivoen, ettei tyttö kavahtanut vieraan kosketusta.
"Hei, mikä on? Sinun ei ole pakko kertoa, mutta jos haluat, minun olisi hyvä tietää siitä, mitä tänään kävi", William sanahti tytölle. Hän tosissaan toivoi, että tuo olisi yhteistyöhaluinen ja kertoisi tapahtumat, mutta jos Hannah oli liian järkyttynyt, ei tuon ollut hyvä kertoa kaikkea. William ei tahtonut saada Hannahin oloa painostetuksi. Siispä hän jätti tytölle myös vaihtoehdon olla kertomatta.

[tarutuulia03]

Hannah katsoi miestä. Ei tämä uskoisi häntä. Kuka uskoisi? Mutta jos mies ei uskoisi Hannahia hän ei William voisi ilmoittakaan kenellekään. Mitä pahaa siitä voisi tapahtua? Tyttö halusi vain kertoa jollekin mitä oli tapahtunut. Hän ei kestänyt pitää salaisuutta.
"Minä tulin kotiin koulusta ja söin välipalaa ihan normaalisti" tyttö selitti.
"Sitten minä kuulin, kun Max pelasi yläkerrassa jotain peliä ja halusin sen laittavan sitä hiljemmalle" Hannah jatkoi. Joka sanalla tyttö tunsi itsensä rohkeammaksi ja varmemmaksi. Mitä pahaa voisi tapahtua? Hän hoki itsellensä. Ei William uskoisi häntä kuitenkaan.
"Ja minä menin sanomaan Maxille, että olisi hiljaa" nyt tytön ääni alkoi hieman vapista.
"Ja Maxilla on vihanhallintaongelma niin, kun se kuoli siinä pelissä se tuli todella vihaiseksi.." tyttö piti pienen tauon.
"Ja se satutti minua ja kuristi" Hannah sanoi hiljaisella äänellä.
"Mutta sitten...sitten...Minä laitoin käden nyrkkiin ja meidän peili meni rikki" tytön puhe alkoi kiihtyä.
"Ja minä tiedän, että se kuulostaa hullulta, mutta minä sain ne lasisirut leijumaan" tyttö selitti kiihtyneesti.
"Minä lennätin ne sirut Maxia päin...ja Max taitaa olla kuollut" Hannah pillahti taas kerran itkuun.
"Se oli vahinko...En minä tarkoittanut"

[Deleted]

William kuunteki jokaista tytön sanaa tarkasti. Hänen päässään heräsi muutamia kysymyksiä, mutta ne voitaisiin kysyä myöhemminkin. Sen sijaan William antoi tytyön lopettaa kertomuksensa ja kun tyttö viimein alkoi taas itkemään, William pyöritteli kysymyksiä päässään. Kuristaminen selitti tytön kaulan mustelmat ja peilin rikkominen ja sirujen lennättäminen hänen säikkyytensä. William ei kuitenkaan saanut vastausta siihen kuka Max oli, mutta sen sijaan, että hän keskittyisi siihen, ajanherra pohti sitä, mikä tyttö oikein voisi olla. Vaihtoehtoja oli monia, eikä William osannut arvata aivan heti tytön lajia, tai sitä, mikä tyttöä vaivasi. Eräs telekineesiin kykenevä ihmisenkaltainen laji käväisi Williamin mielessä, mutta sen lajin yksilöt eivät käyneet läpi lapsivaihetta. Ajanherra pohti päänsä puhki huoneessa edestakaisin kävellen. Hänet kuitenkin havahdutti Hannahin nyyhkäisy, jolloin hän tajusi, että hänen pitäisi varmaan sanoa tytölle jotain.
"Älä huoli. Asiat järjestyvät kyllä. Tiedän, ettei se merkitse sinulle mitään että vakuuttelen tuota sinulle, mutta luota minuun. Saat kyllä kykysi hallintaan", William lupasi tytölle. Sentään kukaan ei voinut syyttää tyttöä taposta. Yliluonnollisisksi kuvailtuja tilanteita ei voitaisi käsitllä oikeudessa, lisäksi Hannah oli alaikäinen. Todistajia ei ilmeisesti ollut, eikä kukaan millään voisi todistaa, että tyttö olisi saanut peilinsirpaleet upotettua pojan ruumiiseen tappavalla vauhdilla. Tilanne näytti Hannahin osalta valoisalta sillä saralla.

[tarutuulia03]

"Kyvyn?" tyttö ihmetteli. William siis tiesi jotain. Ei mies muuten olisi suhtautunut asiaan niin normaalisti. Hannah ei ollut täysin varma luottiko Williamiin, mutta mies tiesi ainakin enemmän, kuin Hannah. William oli tytön ainoa toivo.
"Miksi minä pystyn liikuttamaan esineitä koskematta?" Hannah kysyi. Itkusta kosteilla kasvoillaan hänellä oli anova ilme. Hän tarvitsi vastauksia ja miehellä niitä varmasti oli. Mutta Hannah ei muistanut mitään menneestään. William ehkä voisi auttaa häntä myös siinä. Mies puhui myös kykyjen hallinnasta. Mitä se tarkoitti?
Nämä kaikki ajatukset sinkoilivat pienen tytön päässä eikä hän meinannut pysyä kärryillä, joten tyttö vain päätti istua ja odottaa miehen vastausta.

[Deleted]

William huokaisi tytön kysymyksen seurauksena. Hänen oli paha sanoa yhtään mitään. Tytön toiveikkuus vastauksia kohtaan sai Williamin kuvainnollisesti kulkemaan varpaillaan aiheen ympärillä. Hän huokaisi syvään muotoillessaan seuraavia sanojaan tarkkaan. Hän ei tahtonut antaa tytölle liikaa toivoa, muttei toisaalta halunnut lannistaa tuota.
"Minä... en aivan tiedä. Ainakaan vielä. Tässä vaiheessa varmaan olisi hyvä kertoa, että on olemassa Maan ulkopuoleista elämää. Jopa maassa on olentoja, joita ihmiset eivät tunne", William kertoi tytölle. "Sen takia sinäkin pystyt...johonkin. En ole varma siitä, mitä se oikein on, mutta tutkitaan asiaa, eikö?" William tahtoi valaa tyttöön uutta toivoa. Tuo oli varmasti järkyttynyt Maxin jälkeen, mutta tyttöä ei voinut syyttää tilanteesta. Itsepuolustustahan se kaikki oli ollut. Puhdas vahinko. William oli varma siitä, että saisi autettua tyttöä johonkin päin tuon elämässä. Hannah olisi yksi autettu lisää Angel Wingsin alati kasvavaan listaan.

[tarutuulia03]

"Siis avaruus olioita ja minä olen sellainen" Hannah sanoi järkyttyneenä. Avaruusolio. Ei, hän ei voinut olla. Hannah oli ihminen. Täysi ihminen. Ei tyttö voinut olla avaruusolio, mutta miksi William valehtelisi? Ja tutkia asiaa. Aiottiinko Hannahille tehdä tutkimuksia? Tyttö pelkäsi lääkäriä ja kaikkea siihen liittyvää.
"Tehdäänkö minulle tutkimuksia?" tyttö kysyi. Häntä oli alkanut pelottaa ja tytön näkökentän reunat alkoivat sumentua. Hän oli saamassa takauman. Hannah keskittyi hengittämään ja yrittämään pitää takauman loitolla. Nenästä viisi sekuntia sisään ja suusta seitsemän sekuntia ulos. Tyttö ajatteli. Viisi sekuntia sisään ja seitsemän ulos. Hän ei suostuisi tutkimuksiin. Ei mistään hinnasta.

[Deleted]

"Eivät kaikki erilaiset ole välttämättä avaruusolentoja", William tarkensi tytölle kun tuo tuumasi asiaa ääneen. Hannah vaikutti kuitenkin siltä, ettei hän kiinnittänyt mitään huomiota ajanherran sanoihin. Sensijaan ilmoille heräsi toinen kysymys.
"Ei, ei todellakaan. Tarkoitin käytännössä. Katsotaan mihin pystyt, niin yritän päätellä, mitä lajia oikein edustat. Eikä sinun ole todellakaan pakko alkaa mihinkään", William yritti rauhoitella Hannahia. Tytön tila ei todellakaan näyttänyt hyvältä, ja William toivoi, että hän onnistuisi tavoitteessaan saada Hannah rauhoittumaan. Tyttö varmaankin kaipaisi omaa aikaa rauhoittua hieman. Sitä hän saisikin, kunhan William ensn varmistuisi siitä että tuolla olisi kaikki kunnossa.

[tarutuulia03]

Hannah sai hengityksensä tasaantumaan ja karkottamaan alkavan takauman. Hän joutui hetken keskittymään mitä mies puhui, mutta sai loppujen lopuksi selvää. William halusi nähdä mihin hän pystyy. Tyttö mietti hetken. Hänelle annettiin valinta. Jos tyttö ei suostuisi hän voisi olla vaaraksi kaikille eikä koskaan saisi tietää mitä tapahtui lasinsirujen kanssa. Mutta Hannah ei tiedä mitä tapahtuu jos hän suostuu.
"Okei, mutta miten?" hän kysyi ja yritti unohtaa mitä aikaisemmin päivällä oli tapahtunut. Nyt pitäisi keskittyä vain tähän hetkeen. <Hän tunsi itsensä rohkeaksi ja alkoi innostua, vaikka häntä samalla pelotti kauheasti saada selville oma lajinsa. Tyttö ei tiennyt melkein mitään itsestään muistinmenetyksensä vuoksi ja sisimmässään hän myös toivoi joskus saavansa vastauksia. Olivat ne mitä tahansa.

Tytön mustelmat olivat jo huomattavasti parempaan päin. Hieman liiankin. Ne olivat miltein kadonneet. Samoin kipu tytön kaulassa. Hannahin äänikään ei kuulostanut niin karhealta ja Hikka alkoi pikku hiljaa heräillä.

[Deleted]

"Siihen tarvitaan aikaa. Jos et kerran edes tiedä miten voimasi toimivat, ei niitä voi sen enempää tutkia. Kärsivällisyys on kaikkein tärkeintä tässä vaiheessa", William vastasi tytölle. Williamilla ei ollut vieläkään mitään ideaa siitä, mikä tyttö oikein voisi edes olla. Sen sijaan, että oltaisiin keskitytty tytön voimiin, nyt tärkeintä oli antaa tuon rauhoittua ja totutella ajatukseen siitä, että tuolla oli ilmiselvästi jotakin mystisiä kykyjä. Niiden yhdistäminen lajiin oli todella hankalaa, etenkin Williamin päällä. Jos hän olisi ollut keskivertoinen ajanherra, lajin tunnistaminen olisi käynyt leikiten, harmi vain, että niin ei kuitenkaan ollut, ja William joutui luottamaan kaikkeen minkä muisti, eikä sekään ollut välttämättä tarpeeksi. William kuitenkin toivoi, että he saisivat vastauksia piakkoin. Ei asia voinut jäädä mysteeriksi.

[tarutuulia03]

"Mitä minun pitäisi tehdä?" Hannah kysyi. Jos hän ei osannut käyttää voimiaan miten hän saisi selville lajinsa? Jos hän siis ei ole ihminen. Tyttö oli aivan hukassa. Ei kotia. Ei perhettä. Hän sai selville uuden kyvyn ja nyt hän saattaa olla avaruusolio. Hannah alkoi mennä paniikkiin. Tytön syke nousi ja kämmenet alkoivat hikoilla.  Hengitys kävi vaikeaksi ja keskittyminen vaikeutui. Saman päivän aikana oli tapahtunut liikaa asioita eikä Hannah yksinkertaisesti vain kestänyt enää.
"Mitä minä teen?" tyttö sopersi. Hän halusi huutaa ja kiljua. Epätoivo tuntui tukahduttavalta.
"Mitä minä teen?"

[Deleted]

"Rauhoitu. Kaikki selviää kyllä aikanaan", William yritti rauhoitella tyttöä. Hän ei pitkään aikaan ollut törmännyt autettavaan lapseen, joten nuorempien kärsimättömyys ja pelot olivat Williamille hieman vieraampia asioita. Hän kutekin yritti parhaansa. Ajenherra ei tahtonut järkyttää tyttöä, mutta sen hän oli ilmeisesti tehnyt. Järkevintä olisi varmaankin jättää tyttö omii oloihinsa hetkeksi.
"Tahdotko olla yksin?" William kysyi tytöltä. Huoneessa olisi varmaan paljon tehtävää Hannahille, jos tyttö nyt pystyi keskittymään yhtään mihinkään muuhun kuin tietoon, jonka tuo oli saanut vain hetkiä aikaisemmin. Tyttö oli ottanut uutiset vastaan yllättävän hyvin. Kun kerta ainoa asia, mikä tyttöä häiritsi, oli se, että hänellä itsellään oli voimia, tilanne vaikutti positiiviselta. Jos Hannah olisi alkanut järkyttymään siitä, ettei maailmasta tiedetty kaikkea, olisivat asiat olleet aivan toisin. William ei kuitenkaan kehdannut paljastaa olevansa itse yhden maan ulkopuolisen lajin edustaja. Hannah tuntisi varmasti olonsa paremmaksi, jos luulisi, että hänen auttajansa olisi maan asukas.

[tarutuulia03]

"Juu" Hannah vastasi. Yksin olo voisi auttaa. Hän saisi selvitellä ajatuksiaan ihan omassa rauhassa ja satuttamatta ketään. Taitojen tahallisesti laukaisua voisi myös kokeilla turvallisesti yksin ollessaan.
"Se olisi hyvä" tyttö jatkoi. Tyttö voisi käydä läpi kaiken mitä oli tapahtunut. Halu olla yksin alkoi hiljalleen muuttua tarpeeksi. Hannahin oli pakko olla yksin. Ilman, että joku koko ajan katsoisi. Ilman,että joku koko ajan kyselisi.
Hannahin mielessä oli paljon ajatuksia ja huolia. Häntä alkoi väsyttää kaikki päivän tapahtumat. Ehkä hän alkaisikin nukkumaan miehen lähdettyä. Peti alkoi tuntua houkuttelevalta. Eihän tytön tänään tarvitsisi asioita selvittää. Hän voisi nukkua yön yli hotelli huoneen sängyllä. Tyttö päätti jättävänsä mietinnän huomiselle. Nukkuminen oli tällä hetkellä tärkeintä hänen mielessään.