Safaxablackaxalatz
Apr 7, 2015 16:53:52 GMT
Post by Javert on Apr 7, 2015 16:53:52 GMT
Lomake:
Nimi: Safaxablackaxalatz
Kutsuma-/lempinimi: Safa
Ikä: Ei tiedossa, salattu
Skp: nainen
Laji: Siluriaani
Ammatti/asema: Ex-siluuriarmeijan sotilas, Unionin perustaja
Aseet: Pitkäteräinen, puolentoista käden miekka, jota voi halutessaan käyttää sekä yhdellä että kahdella kädellä. Väistimessä, joka on tehty tiimalasin muotoiseksi, on kauniita spiraalin muotoisia, abstrakteja kaiverruksia. Lukuisia tikareita.
Perhe & menneisyys: Safalla oli perhe, mutta hän hukkasi heihin yhteyden mennessään armeijaan, ja myöhemmin petturiksi julistettuaan. Tämä tapahtuma oli hyvin ikävä, mutta välttämätön historian pyörteessä.
Nuorena Safan perhe oli kohtalaisen normaali siluurialaisperhe, jossa lapsille annettiin jonkun verran vapauksia, mutta vanhemmat silti hyvinkin tiukasti katsoivat jälkeen, eikä virheitä katsottu hyvällä, vaikka ne sallittiinkin kohtuudessa. Kohtuus – siinä sana jota Safa oppi nuorena kunnioittamaan. Kun oli tarpeeksi vanha kansansa silmissä Safa pestautui avaruuksien väliseen armeijaan, ja menetti pitkiksi ajoiksi yhteyden perheeseensä, sillä avaruudessa ollessa oli aikaa vain hyvin tärkeisiin viesteihin, joihin lukeutui muun muassa kuolinviesti joka Safalle tuotiin avaruuteen ja jossa kerrottiin että hänen kotiinsa jättämä tyttöystävä oli riistänyt hengen itseltään.
Safan perheeseen kuuluivat molemmat vanhemmat, heidän vanhempansa ja kaksi siskoa. Suku oli siis suuri, mutta sitä varjosti suru Safan kuolleena syntyneen pikkuveljen vuoksi, eikä tästä traagisesta menetyksestä päästy koskaan eroon. Se ehkä osittain on syy sille, miten Safalle kävi myöhemmin.
Kaiken tämän epäonnen jälkeen ei olekaan kovin suuri ihme, että Safa uskoi saaneensa jumaliensa kirouksen päälleen, ja olevansa epäsuosiossa. Niinhän todellisuudessa olikin, sillä siluriaanit alkoivat kartella epäonnea niin roppakaupalla päällensä saanutta nuorta, yritteliästä soturia.
Täyttä varmuutta asiasta ei ole, mutta Safa uskoo että hänen ja erään toisen, hyvin suositun siluriaanin välinen kina sai päättäjät erottamaan Safan väärän todistuksen nojalla armeijasta, ja lähettämään nyt jo nuoren, katkeran naisen kotiinsa. Ennen sitä oli kuitenkin tehtävää. Safan täytyi maksaa takaisin se, mistä hyvästä hänet vääryydellä erotettiin. Näin kuoli nuori mies, ja Safa kantaa tuon teon jälkiä ikuisesti sydämessään, kauhistuneita kasvoja mielessään aina kun sulkee silmänsä. Pojan nimi oli Althabar, eikä ollut tuon vika, tai ainakaan kovin suuresti, että Safa erotettiin. Niin olisi ennemmin tai myöhemmin käynyt, poika oli vain tekosyy. Näin Safa ainakin itselleen tekoaan selittelee, mutta totuus on se, että nainen oli mustasukkainen toiselle, menetettyään itse kaiken.
Murhan tehtyään Safa joutui pakenemaan – enää ei ollut toivoakaan siitä, että hän olisi voinut sittenkin palata planeetalleen ja ryhtyä elämään perheensä parissa. Siteet sukuun kuolivat nyt lopullisesti, ja sydän oli tuhottava ehdoksi selviytymiselle.
Monia vuosia Safa matkasi pienellä avaruuslaivallaan halki galaksien, kunnes kohtasi matkallaan muutamia samanlaisen kohtalon kokeneita hylkiöitä eri lajeista, ja heidän yhteinen katkeruutensa muuta maailmaa kohtaan synnytti – Unionin!
Tämän unionin syntytarina on hyvin pitkällinen ja monien eri vaiheiden takana, joista osa on lähes pimennossa Safalta itseltäänkin, koottu suurimmaksi osiksi rikki menneistä unelmista, tunnelmista ja toiveista. Sillä ei ole johtohahmoa, mutta yleisesti luojaksi ladellaan Safa, joskin tämä johtaja on hyvin tuntematon eikä useakaan ole edes varma hänen olemassaolostaan. Unioni on suuri, koko linnunradan kaikki pahuuden järjestöt kattava ryhmittymä, jossa on niin monta arvoporrasta ettei tuhatjalkainenkaan niitä osaisi laskea, mutta jossa yleneminen on silti suhteellisen helppoa. Tapat vain ylempäsi, niin saat hänen asemansa.
Tosin täytyy varoa ettet mene tallomaan liian ylempiarvoisen varpaille, sillä tehtävässään epäonnistuneita ylennyksen havittelijoita odottaa hyvin karvas kuolema.
Ulkonäkö: Hoikka, mutta jäntevä, se varmastikin kuvaa Safaa varsin hyvin. Toki tuo jäntevyys on hieman päässyt vähentymään niiden vuosien aikana, kun ei enää armeijassa oltu, vaan loputtomalla pakomatkalla, vaikka kukaan ei ajanut takaa, mutta sen jälkeen nainen on pitänyt itsensä hyvin tiukassa kurissa ruokavalion ja liikunnan suhteen. Safa pystyy nostamaan jopa aikuisen ihmisen, ja heittämään tuon halutessaan hyvinkin kauas. Pitkät, hoikat sormet taas mahdollistavat vihollisen kuristamisen, vaikkakin ne on myös hyvin helppo murtaa tai katkoa.
Silmät Safalla ovat hyvin kauniit, suuret ja mantelinmuotoiset, joissa välkkyvä väri on kuin Välimeren indigonsinisenä ja turkoosina välkkyvä meri.
Vaatteissaan Safa käyttää käytännöllisiä vaatteita, joskin kaikki varsin hienoista kankaista valmistettuja. Likaantumista karttava nainen joutuukin näin vaihtamaan vaatteet useamman kerran viikossa, ellei jopa kerran päivässä. Usein Safalla on päällään haaremihousujen tyyliset tummanruskeat joustavasta nahasta valmistetut housut, polviin asti ulottuva beige tunika, ja purppuranpunainen vyö, jonka soljessa on kaunis smaragdi, jonka ympärillä miekastakin tuttuja spiraalikuvioita. Itse asiassa Safa jopa väittää, että spiraaleilla olisi jotain tekemistä hänen sukunsa vaakunan kanssa, mutta tätä väitettä ei ole onnistuttu todistamaan vielä oikeaksi, aivan kuin joku sellaisesta edes välittäisi. Jos Safa puhuu totta, hienoa. Jos taas nainen valehtelee, se on tuon oma ongelma. Raa’assa avaruudessa ei tunneta käsitettä armo.
Tunikan alla on säästä riippuen joko pitkä- tai lyhythihainen aluspaita, joskus oikein kuumalla ei välttämättä mitään.
Luonne: Kaiken kokemansa vääryyden ja hylkäämisen jälkeen Safan päällimmäinen tunne on katkeruus, mutta osaa tuo olla iloinenkin, tosin usein lähes hysteerisissä määrissä.
Safa luottaa vain harvoihin, mutta ne jotka tämän luottamuksen saavat, ovat sen ansainneet, joskin varmuuden vuoksi on sanottava että nainen on, syystäkin, varsin vainoharhainen. Hän ei täysin kaikkea kerro koskaan kellekään, mutta riittävästi kuitenkin osoittaakseen luottamuksensa toista kohtaan.
Hyvin rakkaudenhaluinen Safa on, ja aiemmin tuo rakastikin kaikesta sydämestään ja sielustaan perhettään ja hyvää ystäväänsä joka lähes puoliso naiselle oli, mutta nykyään ei tästä rakkaudesta ole enää jälkeäkään. Hautautunut ajan hiekkaan, totta. Ja hautausmaan multaan. Silti tuo elättelee toivoa että vielä joskus, jostain, löytäisi itselleen kumppanin jonka kanssa jakaa ikuisesti elämän kolhut ja ilot.
Lukemattomia rakastajia Safa kyllä on ottanut, mutta koskaan eivät nämä ole viettäneet kuin yhden yön naisen vieressä, ennekuin hylätään ja otetaan uusi tilalle. Jos voisi sanoa, niin Safa on oikea miestennainen, tai miksipä ei naistennainenkin. Silurianille ei sukupuolilla ole suurempaa väliä.
Lajillisesti Safa on hyvin ylpeä siitä, että on Siluriaani, eikä peittele sitä mitä on. Ihmisistä tuo ei välitä tuon tippaakaan, ja siksi tuo ei ole koskaan käynytkään Maassa, joka on galaksien ainoa planeetta, jossa muiden elämänmuotojen tulisi piilottaa itsensä sen asukkaiden silmiltä.
Nimi: Safaxablackaxalatz
Kutsuma-/lempinimi: Safa
Ikä: Ei tiedossa, salattu
Skp: nainen
Laji: Siluriaani
Ammatti/asema: Ex-siluuriarmeijan sotilas, Unionin perustaja
Aseet: Pitkäteräinen, puolentoista käden miekka, jota voi halutessaan käyttää sekä yhdellä että kahdella kädellä. Väistimessä, joka on tehty tiimalasin muotoiseksi, on kauniita spiraalin muotoisia, abstrakteja kaiverruksia. Lukuisia tikareita.
Perhe & menneisyys: Safalla oli perhe, mutta hän hukkasi heihin yhteyden mennessään armeijaan, ja myöhemmin petturiksi julistettuaan. Tämä tapahtuma oli hyvin ikävä, mutta välttämätön historian pyörteessä.
Nuorena Safan perhe oli kohtalaisen normaali siluurialaisperhe, jossa lapsille annettiin jonkun verran vapauksia, mutta vanhemmat silti hyvinkin tiukasti katsoivat jälkeen, eikä virheitä katsottu hyvällä, vaikka ne sallittiinkin kohtuudessa. Kohtuus – siinä sana jota Safa oppi nuorena kunnioittamaan. Kun oli tarpeeksi vanha kansansa silmissä Safa pestautui avaruuksien väliseen armeijaan, ja menetti pitkiksi ajoiksi yhteyden perheeseensä, sillä avaruudessa ollessa oli aikaa vain hyvin tärkeisiin viesteihin, joihin lukeutui muun muassa kuolinviesti joka Safalle tuotiin avaruuteen ja jossa kerrottiin että hänen kotiinsa jättämä tyttöystävä oli riistänyt hengen itseltään.
Safan perheeseen kuuluivat molemmat vanhemmat, heidän vanhempansa ja kaksi siskoa. Suku oli siis suuri, mutta sitä varjosti suru Safan kuolleena syntyneen pikkuveljen vuoksi, eikä tästä traagisesta menetyksestä päästy koskaan eroon. Se ehkä osittain on syy sille, miten Safalle kävi myöhemmin.
Kaiken tämän epäonnen jälkeen ei olekaan kovin suuri ihme, että Safa uskoi saaneensa jumaliensa kirouksen päälleen, ja olevansa epäsuosiossa. Niinhän todellisuudessa olikin, sillä siluriaanit alkoivat kartella epäonnea niin roppakaupalla päällensä saanutta nuorta, yritteliästä soturia.
Täyttä varmuutta asiasta ei ole, mutta Safa uskoo että hänen ja erään toisen, hyvin suositun siluriaanin välinen kina sai päättäjät erottamaan Safan väärän todistuksen nojalla armeijasta, ja lähettämään nyt jo nuoren, katkeran naisen kotiinsa. Ennen sitä oli kuitenkin tehtävää. Safan täytyi maksaa takaisin se, mistä hyvästä hänet vääryydellä erotettiin. Näin kuoli nuori mies, ja Safa kantaa tuon teon jälkiä ikuisesti sydämessään, kauhistuneita kasvoja mielessään aina kun sulkee silmänsä. Pojan nimi oli Althabar, eikä ollut tuon vika, tai ainakaan kovin suuresti, että Safa erotettiin. Niin olisi ennemmin tai myöhemmin käynyt, poika oli vain tekosyy. Näin Safa ainakin itselleen tekoaan selittelee, mutta totuus on se, että nainen oli mustasukkainen toiselle, menetettyään itse kaiken.
Murhan tehtyään Safa joutui pakenemaan – enää ei ollut toivoakaan siitä, että hän olisi voinut sittenkin palata planeetalleen ja ryhtyä elämään perheensä parissa. Siteet sukuun kuolivat nyt lopullisesti, ja sydän oli tuhottava ehdoksi selviytymiselle.
Monia vuosia Safa matkasi pienellä avaruuslaivallaan halki galaksien, kunnes kohtasi matkallaan muutamia samanlaisen kohtalon kokeneita hylkiöitä eri lajeista, ja heidän yhteinen katkeruutensa muuta maailmaa kohtaan synnytti – Unionin!
Tämän unionin syntytarina on hyvin pitkällinen ja monien eri vaiheiden takana, joista osa on lähes pimennossa Safalta itseltäänkin, koottu suurimmaksi osiksi rikki menneistä unelmista, tunnelmista ja toiveista. Sillä ei ole johtohahmoa, mutta yleisesti luojaksi ladellaan Safa, joskin tämä johtaja on hyvin tuntematon eikä useakaan ole edes varma hänen olemassaolostaan. Unioni on suuri, koko linnunradan kaikki pahuuden järjestöt kattava ryhmittymä, jossa on niin monta arvoporrasta ettei tuhatjalkainenkaan niitä osaisi laskea, mutta jossa yleneminen on silti suhteellisen helppoa. Tapat vain ylempäsi, niin saat hänen asemansa.
Tosin täytyy varoa ettet mene tallomaan liian ylempiarvoisen varpaille, sillä tehtävässään epäonnistuneita ylennyksen havittelijoita odottaa hyvin karvas kuolema.
Ulkonäkö: Hoikka, mutta jäntevä, se varmastikin kuvaa Safaa varsin hyvin. Toki tuo jäntevyys on hieman päässyt vähentymään niiden vuosien aikana, kun ei enää armeijassa oltu, vaan loputtomalla pakomatkalla, vaikka kukaan ei ajanut takaa, mutta sen jälkeen nainen on pitänyt itsensä hyvin tiukassa kurissa ruokavalion ja liikunnan suhteen. Safa pystyy nostamaan jopa aikuisen ihmisen, ja heittämään tuon halutessaan hyvinkin kauas. Pitkät, hoikat sormet taas mahdollistavat vihollisen kuristamisen, vaikkakin ne on myös hyvin helppo murtaa tai katkoa.
Silmät Safalla ovat hyvin kauniit, suuret ja mantelinmuotoiset, joissa välkkyvä väri on kuin Välimeren indigonsinisenä ja turkoosina välkkyvä meri.
Vaatteissaan Safa käyttää käytännöllisiä vaatteita, joskin kaikki varsin hienoista kankaista valmistettuja. Likaantumista karttava nainen joutuukin näin vaihtamaan vaatteet useamman kerran viikossa, ellei jopa kerran päivässä. Usein Safalla on päällään haaremihousujen tyyliset tummanruskeat joustavasta nahasta valmistetut housut, polviin asti ulottuva beige tunika, ja purppuranpunainen vyö, jonka soljessa on kaunis smaragdi, jonka ympärillä miekastakin tuttuja spiraalikuvioita. Itse asiassa Safa jopa väittää, että spiraaleilla olisi jotain tekemistä hänen sukunsa vaakunan kanssa, mutta tätä väitettä ei ole onnistuttu todistamaan vielä oikeaksi, aivan kuin joku sellaisesta edes välittäisi. Jos Safa puhuu totta, hienoa. Jos taas nainen valehtelee, se on tuon oma ongelma. Raa’assa avaruudessa ei tunneta käsitettä armo.
Tunikan alla on säästä riippuen joko pitkä- tai lyhythihainen aluspaita, joskus oikein kuumalla ei välttämättä mitään.
Luonne: Kaiken kokemansa vääryyden ja hylkäämisen jälkeen Safan päällimmäinen tunne on katkeruus, mutta osaa tuo olla iloinenkin, tosin usein lähes hysteerisissä määrissä.
Safa luottaa vain harvoihin, mutta ne jotka tämän luottamuksen saavat, ovat sen ansainneet, joskin varmuuden vuoksi on sanottava että nainen on, syystäkin, varsin vainoharhainen. Hän ei täysin kaikkea kerro koskaan kellekään, mutta riittävästi kuitenkin osoittaakseen luottamuksensa toista kohtaan.
Hyvin rakkaudenhaluinen Safa on, ja aiemmin tuo rakastikin kaikesta sydämestään ja sielustaan perhettään ja hyvää ystäväänsä joka lähes puoliso naiselle oli, mutta nykyään ei tästä rakkaudesta ole enää jälkeäkään. Hautautunut ajan hiekkaan, totta. Ja hautausmaan multaan. Silti tuo elättelee toivoa että vielä joskus, jostain, löytäisi itselleen kumppanin jonka kanssa jakaa ikuisesti elämän kolhut ja ilot.
Lukemattomia rakastajia Safa kyllä on ottanut, mutta koskaan eivät nämä ole viettäneet kuin yhden yön naisen vieressä, ennekuin hylätään ja otetaan uusi tilalle. Jos voisi sanoa, niin Safa on oikea miestennainen, tai miksipä ei naistennainenkin. Silurianille ei sukupuolilla ole suurempaa väliä.
Lajillisesti Safa on hyvin ylpeä siitä, että on Siluriaani, eikä peittele sitä mitä on. Ihmisistä tuo ei välitä tuon tippaakaan, ja siksi tuo ei ole koskaan käynytkään Maassa, joka on galaksien ainoa planeetta, jossa muiden elämänmuotojen tulisi piilottaa itsensä sen asukkaiden silmiltä.