Ukko Walker

[Kreivi]

Nimi: kutsutaan Ukko Walkeriksi, tosin lukuisia tekaistuja henkilöllisyyksiä löytyy. Oikean nimensä pitää omana tietonaan
Ikä:57 389 vuotta, seitsemäs keho.
Sukupuoli: mies
Siviilisääty: leski, vaikka kysyttäessä vastaa olevansa naimisissa
Laji: Ajan herra
Asema: Entinen Aikasodan rintamaupseeri, entinen robotiikan ja tähtitieteen opettaja

Aseet:sotamallin laser-äänimeisseli, joka toimii kuin äänimeisseli, mutta sillä voi leikittää kissaa ja ampua erittäin tehokkaita lasereita. Lisäksi psykopaperia ja paljon piilotettuja veitsiä.

Asuin paikka: Maapallo, Iso-Britannia, Wales, Cardif
Ulkonäkö: Pitkä luuta ja nahkaa oleva mies, jolla on jämerä leuka, harmaantuneet hartioille ulottuvat hiukset, hieman epäsiisti harottava parta, siniset silmät ja iso kyömy nenä. Nenällä päällä on mustat pyöreät lasit. Rinnassa on suuri räjähdysjälki, joka tuli kun eräs jättiloinen pomppasi rintakehästä regeneroitumisen päivänä, mikä mahdollisti parantumisen normaalisti kuolettavasta vammasta. Kaulassa, paidan alla, on hopealta vaikuttavasta aineesta tehty medaljonki, joka kasvaa aukaistessa ilmassa roikkuvaksi oveksi, josta pääsee Walkerin Tardikseen, mallia HG 112. Kuitenkaan sillä ei ole matkustettu viimeiseen yhdeksääntuhanteen vuoteen. Vaatetukseltaan Walker on mieltynyt kulahtaneisiin farkkuihinsa, ohuisiin villapaitoihin, ja aamutakkeihin. Ja tohveleihin. Yleensä hänellä on mukanaan yksinkertainen kävelykeppi, osin tarpeen vuoksi, osin rekvisiitaksi. Toisinaan, virallisissa tilanteissa, hän pukeutuu vanhaan uniformuunsa

Luonne: Walker on hapan mies, jolla on paljon menneisyyttä kannettavanaan. Hän on sulkeutunut pitkälti omaan kuoreensa, eikä mielellään ota kontaktia muihin, silläei halua kiintyä keheenkään menettämisen pelossa. Kuin vanha ukko, joka asuu yksin kylän laidalla olevassa mökissään ja rähjää tontille harhautuville, omenavarkauksiin tulleille lapsille, mutta tarjoaa apuaan tarvittaessa mielellään, vaikkakin silloinkin hapamana, joskin pilke silmäkulmassaan. Oikeastaan Walker on juuri tuollainen ukko, sillä hänellä todellakin on omenapuu pihallaan, ja pihapiirissä lapsia, jotka omenoita vievät ja Walkeria pelkäävät hieman.
Yksinäisyyteensä Walker lähinnä lukee kirjoja, maalaa ja soittaa mandoliinia ja laulaa, sekä tietenkin haikailee menneitä. Joskus, hyvin harvoin, saattaa Walker yllättäen lähteä pitkille kävelyille, viimeksi hän käveli Etelä-Amerikan kärkeen ja takaisin, ihan vain tietääkseen mitä maailmalle kuuluu, eikä mikään muu ole saannut häntä paremmalle tuulelle viimeiseen yhdeksääntuhanteen vuoteen. Walker ei ole kovinkaan suunitelmallinen persoona, mutta hän on äärettömän kärsivällinen. Temperamenttia piisaa, eikä määrätietoinen mies luovuta helpolla tavoitteensa edessä. Vaikka Walker onkin juro, pilkahtelee aina silloin tällöin lämminhenkisyyttä, mutta auta armias, jos menet mainitsemaan asiasta.
Pitkän ikänsä aikana Walker on nähnyt paljon enemmän kuin moni ajan herrakaan, eikä enää hätkähdä kovinkaan montaa asiaa, kaikki on koettu, tai niin hän mielellään väittää, vaikka pieniä yllätyksiä löytyy aina silloin tällöin.
Ihmisiin nähden ylivertaisia kykyjään ja älyään Walker käyttää sumeilematta hyväkseen ja osoittaakseen olevansa muita parempi.
Aikasodan tapahtumat vaivaavat häntä edelleen, eikä rintamakarkurin ole helppo antaa itselleen anteeksi petostaan lajiaan kohtaan, itseään hän ei kuitenkaan syytä sodan lopputuloksesta, sen verran hänellä on järkeä päässään. Uusiin tuttavuuksiin Walker suhtautuu nihkeästi, mutta kuitenkin melko lämminhenkisesti, sillä hänestä on tullut eräänlainen koko Cardifin isoisä.

Historia:
Walkerin historia on pitkä ja rönsyilevä, mutta nopea katsaus riittänee mainiosti, sillä en halua rasittaa itseäni, enkä tämän hahmoesittelyn lukijaa tuhannen kahdensadan vuoden opiskelukuvauksilla, jotka olivat varsin hauskaa aikaa kuulemma, tai kymmennen tuhannen vuoden matkusteluvuosien kuvauksilla, joihin liittyisi paljon uusia tuttavuuksia, suuria opetuksia, menetyksiä ja draamaa ja iloa, kuten vaimon löytäminen. Sitten rauhalliset vuodet, joiden aikana Walker kasvatti lapsensa ja eli mukavasti. Merkittävin osa menneisyyttä on todella pitkä aika ajanherrojen armeejassa, jossa hän oli mukana Suuressa Aikasodassa, sekä kahdessa sitä edeltävässä pienemmässä, joissa hän regeneroitui kolmesti. Sodassa kuolivat Walkerin molemmat pojat ja vaimo, joiden menehtymisestä murtuneena Walker pakeni maapallolle 7000 eaa, ja jäi asumaan sinne yksin ja myrtyneenä odottamaan siviilisaatioiden kehittymistä. Paljon ehti tapahtua, ja suru hälventyä, mutta juro luonne jäi, sillä onhan luonne pitkälti vain tapa, jota on venytetty tarpeksi. Walker on ollut kokemassa käytännössä kaikki suuret tapahtumat maapallolla paikanpäällä(yksi kolmesta tietäjästä, yms.) vahvojen ennakkotietojen pohjalta.

Pelinäyte:

Naapuruston tenavat kiipeilivät vanhassa omenapuussa, joka kasvoi eräässä pihassa Cardifin hieman kauempana sijaitsevalla esikaupunkialueella, tietäen leikkivänsä kieletyllä alueella, sillä kyseessä oli Ukko Walkerin tontti, eikä vanhus tunnetusti pitänyt tunkeilijoista pihallaan. "Sieltä se tulee!", "Pakoon!" Lapset huutelivat juostessaan kun huomasivat Walkerin tulevan ruokakaupasta iänikuinen aamutakkinsa yllään.
"Enkö käskenyt jo teidän pysyä poissa?! Häh?" Walker pysähtyi huutamaan pois päin juokseville, pitkää nenää näyttäville nulikoille. Aina nuokin jaksoi käydä kiipeilemässä, vaikka kuinka ärhenteli, onpahan kersoilla luonteen lujuutta, Walker tuhisi kumartuessaan kokoamaan tiputtamiaan ostoksiaan takaisin paperikassiinsa.
Raahattuaan ostoksensa sisälle vanhukselta haisevaan taloonsa, Wanhus avasi television ja alkoi selailemaan kanavia, joiden sisältö alkoi muuttua aina vain surkeammaksi pikkuhiljaa, vaikka muutamia hyviä elokuvia tehtiin aina silloin tällöin. Walker vajosi TV:n ääreen tylsistyneeseen horrokseen, joka syventyi lopulta uneksi.
Ulkona oli jo pimeää, kun Walker havahtui unestaan, jossakin kuului outoa, surraavaa ääntä. Hapuillen kävelykeppiään hämärässä Ajanherra nousi sohvalta ja lähti kävelemään ulos rivakkaa tahtia tarkastaakseen tilanteen, laskelmoiden mahdollisia vaihtoehtoja, joista suurin osa oli selitettävissä jotenkin sähkölaitteilla.