Deleted
(Deleted User)
I was deleted!
|
Post by Deleted on Jan 2, 2016 18:45:24 GMT
//miopod ja Romana ilmestykööt tänne. :3Tammikuun viima mielellään tanssitti pipojen ohella myös muita päähineitä sekä hiuksia. Etenkin hatuista piti pitää tosi lujasti kiinni, jos joutui tekemään epämiellyttäviä juoksusuorituksia, kun oli unohtanut yhden tapaamisen. Se ei ollut oikeastaan mikään yllätys, kun kyseessä kerran oli Thelma. Hän oli kyllä kirjoittanut tapaamisen ajankohdan ylös muistivihkoonsa, mutta muistivihko oli kadonnut, vaikka hän muisti aivan selvästi panneensa sen tyynyllensä ennen kuin kävi haukkaamassa ruokaa. Kuitenkin se oli poissa nyt kun Thelma olisi tarvinnut sitä. Thelman onneksi kahvilan suuret ikkunat vilkkuivat jo nurkan takaa, mutta hän ei kyllä enää luottanut ajantajuunsa ja siihen että hänen yksi kaveri yliopistosta enää olisi siellä. Toivottavasti Laura ei kuitenkaan ollut vielä lähtenyt, sillä sitten koko sprintti oli ollut aika turha. Noh, jos oli lähtenyt, niin sitten Thelma voisi myöhemmin käydä kirjastossa. Laura oli muutenkin sen verran hiljainen, että hänestä oli niin vaikea saada mitään sanoja ja tietoja ulos. Tuo oli kuitenkin pyytänyt Thelmalta apua ja Thelma oli tietenkin suostunut. Kahvila ei kuullut mihinkään suureen brändiin, mikä oli myös syy miksi Thelma olikin valinnut tämän. Suuret konsernit kun eivät vapaasti jakanut kaikkia tietoja ja informaatioita vaan halusivat aina vain haalia lisää tietoja kaikesta mahdollisesta yksittäiseen käyttöön ja se jos mikä oli aika kamalaa! Pahasti myöhässä oleva Thelma piti vielä toisella kädellään kiinni tummasta hatustaan, kun avasi toisella kädellänsä kahvilan oven ja astui sisälle. Lämmin mutta hieman seisova ja tunkkainen ilma otti hänet oitis syleilyyn. Hän ei ollut kämpässä ihan ehtinyt katsoa kuinka kylmää ulkona olikaan, mikä johti siihen että Thelma oli kietoutunut kaulahuiviin ja vetänyt paksun takin päälle. Hattu ja värikkäät lenkkarit poikkesivat muuten niin talvisesta asukokonaisuudesta. Kahvilaan mahtui ehkä parhaimmillaan parikymmentä asiakasta ja tänään näytti siltä, että vapaita pöytiä oli vain kourallinen. Nuori opiskelija nousi varpaillensa ja yritti parhaansa mukaan pälyillä Lauraa jostain, mutta tosiaan näytti siltä että tämä oli jo lähtenyt. Thelma kuitenkin kävi ostamassa itsellensä teen ja istuutui jo puoliksi vallatun pidemmän pöydän toiselle puolelle. Hän löysensi harmaan neulotun kaulahuivinsa otetta kaulastaan ja avasi vihertävän takkinsa. Thelma riisui myös hattunsa ja asetti sen hieman sivummalle pöydälle, sillä jos sen olisi tuolille laittanut, hän oli ehkä vielä unohtanut senkin. Muutenkaan nuori opiskelija ei ihan ymmärtänyt sitä, kun jotkut varasivat laukuillansa ja muilla tavaroille kavereillensa istumapaikkoja. Toiset eivät ehkä sitten olleet niin avoimia uusille tuttavuuksille ja tiedolle kuin hän. Thelma kietoi kätensä teekupin ympärille, vaikkei hänellä mitenkään kylmä ollutkaan. Hetken kuluttua hän kuitenkin otti lusikan toiseen käteensä ja siihen peilaten järjesteli otsatukkansa hieman paremmin.
|
|
miopod
(Full Member)
Posts: 107
|
Post by miopod on Jan 2, 2016 20:19:47 GMT
Romana oli ilmestynyt planeetan pinnalle jo muutamaa päivää aiemmin säkkäräpäisen Tohtorinsa kanssa. Heidän oli tarkoitus tulla vain pitämään hauskaa ja vähän lomailemaan Englantiin hyvin seikkailuntäyteisestä ja kiireisestä ajanherran ja -rouvan elämästä. Seikkailulta valitettavasti ei voinut välttyä, vaikka mihin universumin kolkkaan sitä matkustaisi, ja niin Tohtoria ja Romanaa oltaisiin taas viety, ellei Romana olisi pistänyt kerrankin hanttiin. "Mutta Tohtori, sinä lupasit minulle loman!" oli vaaleahiuksinen Time Lady sanonut. Hämillään oli Tohtori yrittänyt selittää, ettei voinut vaikuttaa siihen, missä ja milloin he kohtaisivat vaikeuksia. Pienen neuvottelun jälkeen oli Tohtori suostunut jättämään Romanan yksinään viettämään aikaa Lontooseen, sillä välin kun itse lähtisi pelastamaan maailmaa. Olihan tytön kuitenkin parempi turvassa kaupungissa, ja Tohtori voisi tulla sitten hakemaan hänet.
Niin Romana sitten lähti tutkimaan Lontoota, ja saikin viipyä siellä useamman päivän. Tehtävää ja nähtävää oli vaikka kuinka; London Eye, Madame Tussauds, Buckinghamin palatsi... Joka tapauksessa tylsää nuorella Gallifreylaisella ei ainakaan ollut. Tämän tuulisen ja kylmän iltapäivän hän oli kuitenkin viettänyt kierrellen kauppoja niinkuin muutkin ihmiset ja ehtinyt jo käymään parissa pikku museossakin. Romanan vaaleanpunainen pitkä takki vain hulmusi perässä tuulessa, ja valkea suora kaulaliina piti sitoa tiukemmin ettei tuuli sitäkin veisi, kun hän käveli kahden pikku ostoskassinsa kanssa pitkin katuja. Hattu sentään oli sidottu kiinni päähän siinä kiinni olevalla kumisella narulla. Vaaleat keskipitkät hiukset hatun alla sen sijaan liihottivat ilmassa kuin lippu. Sormet jäässä ja hampaat kalisten hän päätti että nyt on ulkoiltu tarpeeksi tälle päivälle. Nälkäkin kurni mahassa, joten hän työntyi vain ensimmäiseen paikkaan sisään jossa oli jokin ruokalan merkki. Se sattui olemaan kahvila. Posket punaisena ja hiukset sekaisin suuntasi hän tiskille, nappasi vitriinistä paninin ja pyysi jotain kuumaa juotavaa. Hän ei edes välittänyt mitä se oli, kunhan oli kuumaa. Myyjä hymyili osaksi työnsä puolesta, osaksi huvittuneena Romanan tuulen riepottelemasta ulkomuodosta. Romana hymyili tietysti vain leveästi takaisin, kohtelias tyttö kun oli. Kun hän oli maksanut Tohtorilta lainaamalla maakalaisten luottokortilla, istahti hän vain ensimmäiselle vapaalle paikalle minkä näki. Hän asetti ostoksensa jalkojensa väliin lattialle, ja kävi suoraan käsiksi eväisiinsä. Kun hän kurottautui ryystämään piripintaan täytettyä kuppiansa, valahti hattukin silmille. Sen sijaan että olisi ärsyyntynyt tilanteesa, virnisti hän vain iloisesti hassulle tilanteelle ja koukkasi hatun pois päästään pöydälle, antaen tuulen tuivertamien hiusten valahtaa nyt osaksi kasvoilleen. Aikamoinen päivä, ajatteli Romana haukatessaan ensimmäisen ison palansa lämpimästä paninistaan hakiessaan katsettaan kohti ikkunaan. Ja siitäkin olisi vielä suurin osa edessäpäin.
|
|
Deleted
(Deleted User)
I was deleted!
|
Post by Deleted on Jan 3, 2016 11:55:46 GMT
Tee oli tietenkin hyvää, sillä Thelma oli useinkin tilannut juuri sitä teetä kyseisestä kahvilasta. Oli hän kyllä muitakin makuja koittanut, mutta tämä oli ylitsepääsemättömän hyvä ja lämmitti. Ei sen kyllä olisi pitänyt lämmittää sen enempää, sillä Thelmalla oli jo itsessään vielä hieman lämmin. Ikkunasta näkyi miten tammikuinen tuuli vielä puhalteli ja heittelehti yhtä jos toistakin katutallaajaa. Kahvilaan astui sisälle aina välillä joitakin ihmisiä sitä mukaan kun toisia lähti. Siitä huolimatta Thelman viereen ei istuutunut ketään, mutta se ei häntä kauheasti haitannutkaan.
Hän pystyi hyvin selkiyttämään ja jäsentämään erinäisiä tietoja mielessään ja kuvittelemaan silmiensä eteen kansioita joihin tiedot sitten tallensi. Jonkun toisen mielestä se ehkä kuulosti typerältä, mutta kun kerran omisti niin paljon tietoa ja informaatiota kuin Thelma se oli tosi tarpeellinen ajatusleikki. Hänhän halusi pitää kaiken tietämyksensä helposti ja kätevästi saatavilla myös muussakin kuin vain fyysisessä muodossa muistivihossa, joka oli vähä väliä luovan kaaoksen vuoksi hukassa. Siinä samalla Thelma myös joi vähä väliä teetänsä pois ja ennen kuin hän huomasikaan se oli jo tyhjä.
Hän oli juuri päässyt entistä tyttöystäväänsä koskevan tietoarkiston luokse, kun teekupin sisältö ei enää kostuttanut hänen suuta vaikka hän olikin nostanut sen huulillensa. Kas kummaa tee oli jo loppunut eikä hän ollut edes havainnut sitä. Ei sillä teellä kuitenkaan niin paljon väliä ollut, sillä kahvilassa voisi muutenkin viettää tovin jos toisen keräten ehkä ympäristöstä jotain tietoa. Thelma voisi myös levittää omaa tietämystään, mutta jotkut eivät vaikuttaneet pitävän siitä, etenkään aivan tuiki tuntemattomat keski-ikäiset miehet. Hän ei kuitenkaan viitsinyt enää jäädä kahvilaan, sillä oli jo ihan tarpeeksi viivytellyt sen lämmössä näkemättä Lauraa. Thelma laittoi vihertävän takkinsa vetoketjun kiinni sekä kietoi kaulahuivinsa hieman paremmin ympärillensä. Hän oli varmaan myöhästynyt aiemmasta tapaamisesta, mutta ehkä kämppään päästyään hän löytäisi sen muistivihon lisäksi myös Lauran numeron ja voisi soittaa tälle. Uuden tapaamisen sopiminen olisi varmaan hyvä ajatus, kunhan Thelma ei myöhästyisi siitäkään. Vielä hieman ajatuksissaan ollen Thelma varmisteli, että kaikki tavarat olivat mukana ja nappasi yhden pöydällä olevista hatuista. Kahvilan läpi puikkelehtiessa hän yritti asettaa hatun hyvin päähänsä, mutta jostain kumman syystä siitä ei oikein tullut mitään.
|
|
miopod
(Full Member)
Posts: 107
|
Post by miopod on Jan 4, 2016 3:21:40 GMT
Romana istuskeli kahvilassa jonkin aikaa nauttien juomastaan ja hieroen välillä käsiään yhteen puhallellen niihin lämmintä ilmaa. Hän katseli ihmisiä ympärillään syvällä mielenkiinnolla seuraillen maakalaisten iltapäivää. Hänen yleensä suorat hiuksensakin näyttivät asettuneen viimein aloilleen, ja hänen vartalonsakin alkoi vihdoin lämmetä sen verran että hän pystyi riisumaan takkinsa.
Juomansa juotuaan Romana alkoi suunnitella jonkinmoista jatkoa päivälleen. Tohtori ei tulisi takaisin vielä aikoihin, ja olisi liian aikaista palata takaisin hotelliin, jossa hän vietti yönsä. Sulloen viimeistä suupalaa paninistaan suuhunsa, hän tuli vilkaisseeksi pöydälle heittämäänsä hattua. Mutta hattupa ei ollutkaan enää siinä. Romana kurtisti kulmiaan, ja kumartui katsomaan pöydän alta. Ei se ollut pudonnut sinnekkään. "Mitä kummaa..?" Romana mutisi samalla kun nosti päänsä pöydän alta, ja loi katseensa vahingossa toiseen hattuun pöydällä. Se hattu ei ollut hänen, mutta sekin näytti hukanneen omistajansa. Äkkiä Romanalle valkenikin mahdollinen tapahtumien kulku. Jonkun on täytynyt ottaa väärä hattu mukaansa! Romanaa harmitti hieman, sillä hän piti kovasti tuosta kyseisestä hatusta. Hän nosti pöydällä lojuvan ylimääräisen hatun käsiinsä ja varovasti laittoi sen päähänsä. Eihän tämä ollut yhtään hyvä, se ei sopinut hänelle ollenkaan. Harmistuneena Romana laski toisen hatun takaisin pöydälle ja loi haikean katseen kohti kahvilan ovea, minne hänen rakas hattunsakin on luultavasti hävinnyt. Mutta sitten hänen silmiinsä sattui jotain. Hän näki hieman kiireisen oloisen nuoren tytön hapuilevan tietään ilmiselvästi ulos kahvilasta. Tytössä häntä pisti eniten silmään se, että hänellä oli ihan samanlainen hattu kuin Romanalla oli. Paitsi että se ei ollut vain samanlainen, se oli Romanan hattu! Romana vilkaisi äkkiä vierasta hattua pöydällä, nappasi sen mukaansa ja työnsi pari ihmistä kahvikuppeineen kohteliaasti pois tieltään. "Hei tyttö!" hän huudahti samalla yrittäen saada vieraan naisen huomion. "Pysähdy!"
|
|
Deleted
(Deleted User)
I was deleted!
|
Post by Deleted on Jan 5, 2016 18:50:11 GMT
Hatun oikkuiluun hieman turhautuen hän yritti vielä kaksin käsin saada sen istumaan hyvin, mutta argh. Thelma ohitti joitakin pöytäseurueita ja oli lähellä kahvilan ovea, kun kuuli jonkun naisen huutavan jollekin tytölle, jonka pitäisi pysähtyä. Hän itsekin tietenkin kääntyi ympäri katsomaan, sillä ei nähnyt edessään olevan ketään jota toinen saattoi tarkoittaa irrottaen samalla myös toisen käden otteen hatusta. Kesti hetken ennen kuin Thelma tajusi, että vaaleahiuksinen nainen oli varmaan tarkoitti häntä itseään, Thelmaa.
”Niin?” hän kysyi hieman hymyillen, sillä hän ei ihan ymmärtänyt miksi hänelle tuntematon henkilö halusi nyt jutella hänelle. Olihan Thelma istunut aiemmin kivasti teekupposensa kanssa miltei vapaan pöydän ääressä ja seuraan olisi voinut silloin ihan vapaasti ängetä. Sen kummempaa miettimättä hän kuitenkin tarkasti vapaalla kädellä taskunsa läpi, jotta olisiko hän sattumoisin unohtanut jotakin pöydän äärelle. Kaikki tuntui olevan mukana matkassa hattukin, joka noh, ei ihan suostunut yhteistyöhön.
Thelma nuolaisi hieman huuliansa, jotka olivat rohtuneen jostain kumman syystä viime viikolla. Hän kuitenkin silmäili vielä hiukan yllättyneenä, mutta iloisena vaaleatukkaista naista nopeasti päästä varpaisiin.
|
|
miopod
(Full Member)
Posts: 107
|
Post by miopod on Jan 5, 2016 19:58:47 GMT
Romana huomasi onnekseen että tyttö näytti pysähtyvän. Hieman viiveellä kylläkin, mutta pysähtyipä silti. Romana huitaisi hiuksiaan olkansa yli pois tieltä ja hengästyikin ihan pikkuisen. Hassua sinänsä, sillä matkaa hänen pöydästä tänne oli vain muutama metri. Sitten hän muisti millä asialla oli alunperin tytön perään lähtenyt, katsahti kädessään olevaa hattua ja ojensi sen tytön eteen.
"Sinä taisit unohtaa hattusi." hän totesi siirtäen katseensa sitten tytön päässä olevaan olkihattuun. "Otit vahingossa minun hattuni mukaasi." hän lisäsi ja katseli toiveikkaana hattua odottaen malttamattomana että saisi sen takaisin. Nyt kun Romana näin tarkemmin katsoi, hän tajusi sen näyttävän jopa hyvältä tuon vieraan tytön päässä. Hänelle totta tosiaan sopi hatut. Romana muutenkin luodessaan tarkemman silmäyksen 'hattuvarkaaseen' tajusi että hänellä ainakin oli tyyliä ja osasi pukeutua hyvin. Romanan mielestä tyttö vaikutti mielenkiintoiselta. Häneen olisi varmasti hauska tutustua.
|
|
Deleted
(Deleted User)
I was deleted!
|
Post by Deleted on Jan 7, 2016 17:29:12 GMT
Thelma oli hieman yllättynyt siitä, että vaaleatukkainen ojensi hänelle hattua kertoen hänen unohtaneensa sen. Olihan hänellä kuitenkin hattu päässä. Hattu, joka ei halunnut istua hyvin. Ojennettu hattu kuitenkin näytti sen verran omalta hatulta, että Thelma otti sen vastaan ja pyöritteli ja tarkasteli sitä mietteliäänä. Toinen sitten esittelikin Thelman mieleen hitaasti hiipivän ajatuksen siitä, että hänellä voisi olla väärä hattu nyt päänsä päällä. Thelma otti toisella kädellä hiustensa päälle tungetun hatun reunasta kiinni ja heilautti sen pois päästänsä. Kyllä, se ei näyttänyt hänen hatultaan. ”Oho, kappas vain. Enpä huomannutkaan”, hän sanoi vilkaisten nopeasti hattua, jonka oli erheellisesti ottanut mukaan ojentaen sen sitten oikealle omistajalleen. ”Kiitos hatusta”, Thelma vielä sanoi kohottaen hieman kädessään olevaa omaa hattua, joka tosiasiassa kyllä erosi aika paljon toisen olkihatusta. Miten ihmeessä hän oli vahingossa sen ottanut – tai oli hän vahingossa ja ajatuksissaan jo tehnyt ties mitä, puhumattakaan siitä mitä humalapäissään.
”Tuo hattu ei kyllä ihan halunnut istua minulle neiti mmhm. Ette ole vielä esitelleet itseänne! No en kyllä minäkään… Thelma MacKenzie, opiskelen maantiedettä yliopistossa ja myöhästyin tänään yhdestä tapaamisesta”, Thelma kertoili ja oman huolettoman esittelyn jälkeen ojensi kätensä, jotta voisi kätellä naista. Sen jälkeen hän suki hieman otsatukkaansa paremmin ja asetti oman hattunsa huolellisesti kaksin käsin pään päälle ja se istui paljon paremmin kuin tuo olkihattu. Ei sillä etteikö olkihattu muuten ehkä olisi niin huono valinta, mutta sitä ennen pitäisi löytyä jokin joka sopisikin. Pikemminkin kokeilla ja ostaa eikä löytää ja vahingossa ottaa.
|
|
miopod
(Full Member)
Posts: 107
|
Post by miopod on Jan 9, 2016 22:20:53 GMT
"Olepa hyvä." Romana sanoi iloisesti ottaen myös oman hattunsa vieraalta tytöltä ja laittoi sen päähänsä. Hän oli hieman huvittunut, ettei toinen huomannut edes laitettuaan hatun päähänsä, että se oli väärä.
Sitten tyttö alkoikin jo esittelemään itseään. Romana tarttui Thelmaksi itseään kutsuneen tytön käteen puristaen sitä. "Romana." hän sanoi nimekseen, sillä niin hän oli tullut viimeaikoina tunnetuksi Tohtorin toimesta. Eikä hän uskonut sitä hyväksi ideaksi että hän alkaisi tavaamaan tavalliselle ihmisille hänen kokonaista Time Lord-nimeään. "Minä tuota.. matkustelen. Tulin tänne lomailemaan joksikin aikaa kun minun eh.. partnerini meni hoitamaan tärkeää tehtävää." Romana selitti yksitoikkoisesti. Eihän hän nyt voinut ihmisille noin vain töksäytellä, että olikin oikeasti avaruusolento toiselta planeetalta ja matkusteli pitkin aikaa ja avaruutta poliisipuhelinkopissa höpsähtäneen miekkosen kanssa, joka kompastelee omaan huiviinsakin. "Minun täytyy sanoa, että hattuni näytti aika tyylikkäältä päälläsi. Puhumattakaan omastasi." Romana lisäsi vielä hymyillen. Hän laittoi oman hattunsakin vielä ohuella kuminarulla kiinni leukansa alta, jottei se päässyt hukkumaan taas. Nyt kun hän sen kerran saikin takaisin.
|
|
Deleted
(Deleted User)
I was deleted!
|
Post by Deleted on Jan 10, 2016 12:57:15 GMT
Thelma oli hieman pettynyt siitä, että toinen esittäytyi vain Romanaksi, sillä hän itsekin oli kertonut oman etu- ja sukunimensä. Hänen pettymys kuitenkin häipyi oitis, kun vaaleatukkainen Romana vielä sanoi matkustelevansa. Thelma nyökki ahkerasti hymyillen. ”En ole kauheasti matkustellut, mutta olen kyllä ollut Tanskassa ja Saksassa kun olin pienempi. Minun yksi tuttuni kyllä niin haluaisi päästä käymään Kuussa tai ainakin avaruudessa, mutta hän on toisinaan hieman höpsö”, Thelma kommentoi muisteltuaan hieman omia lyhyitä matkojansa ja yhtä tuttuaan, jonka tunsi Future Nerd Spacen –juttujen kautta.
”Haha, mutta kiitos vain. Sinun hattusi on kyllä tosi kivan näköinen ja sopii sinulle varmaan tuhat kertaa paremmin kuin minulle”, Thelma naurahti korjattuaan oman hattunsa asentoa vaistomaisesti, kun Romana oli sitä kehunut. Romana vaikutti kyllä ihan mukavalta, vaikkei ollut kertonut sukunimeään, mutta ehkä tämä vain kuului niihin jotka olivat matkoilla varovaisia ja pelkäsivät kaikenlaisia varkaita. Ai että, toivottavasti Romana oli tajunnut, ettei hän ollut aivan tahallaan ottanut tämän hattua.
”Ei ehkä mikään paras lomailuilma. Aika harmi”, tummatukkainen sanoi kohautettuaan olkiaan ja siirtyessään hieman sivummalle, kun tuulipukuun sonnustautunut urheilija yritti puikkelehtia takaisin tuulen myllerrykseen. Lontoo ei ehkä ihan näyttänyt parhaimpia puoliaan Romanalle ja tämän seuralaiselle tai no olihan tuuli sentään hieman mielekkäämpää kuin sade.
|
|
miopod
(Full Member)
Posts: 107
|
Post by miopod on Jan 14, 2016 9:39:04 GMT
Romanaa hymyilytti kun toinen mainitsi avaruuden. Eipä Thelma tiennyt, että Romanan matkustelusta suurin osa keskittyi avaruuteen. "Ei avaruuteen haluaminen höpsöä ole. Sehän on kiehtovaa." hän kommentoi vielä salaperäinen hymy kasvoillaan.
Sitten Thelma oli siirtynyt itsekin kehumaan Romanan hattua. "Ehkä kooltaan, mutta siihen se sitten jääkin. Olkihattu ei ole mikään mainioin vaihtoehto keskellä tammikuuta, vieläpä talvitamineiden kanssa." Romana hihitti vaatimattomasti. Rispaantunutkin hattu oli hiukan lierin reunasta. Romana olisi ollut yllättynyt jos ei olisi ollut. Seikkailun tiimellyksessä kun kaikkea sattuu ja kolhii.
Nyt puheenaihe oli siirtynyt ilmaan. "Eipä niin." Romana totesi. "Enpä minä tätäkään matkaa kamalasti suunnitellut. Se oli vähän niinkuin spontaani tylsyydessä tehty päätös juuri päivää ennen matkaa." Romana hymyili. "Vietinkin kokopäivän lämpöisissä kauppakeskuksissa ostelemassa juttuja." hän jatkoi, kunnes löi kämenensä otsalleen. "Ai niin! Ostokseni!" hän huudahti ja kipitti äkkiä pöytänsä luo, jolla oli istunut ja keräsi kaksi pikkuista kassiaan pöydän alta lattialta ja tarkisti niiden sisällön. Kaikki oli tallella. Kahvila näyttikin olevan täynnä hyvin rehellistä porukkaa. Tai sitten kukaan ei vain ollut nähnyt niitä. Romana huokaisi hiljaa. Olipas noloa. Mitähän Thelmakin nyt ajattelee?
|
|
Deleted
(Deleted User)
I was deleted!
|
Post by Deleted on Jan 17, 2016 12:26:45 GMT
Romana kertoi viettäneensä kokopäivän ostoksilla ja Thelman mielenkiinto tietenkin heräsi. Olikin tosi kivaa kuunnella, kun muut puhuivat vapaasti ostoksistaan etenkin, jos toiset olisivat kaikenlaiseksi innokkaita ostoksistaan ja niiden esittelemisestä. Thelma hymyili ja oli juuri avaamassa suunsa kysyäkseen ostoksista, kun vaaleatukkainen löi otsaansa ja tummatukkainen Thelma hämmentyi.
Romana kuitenkin huudahti jotain ostoksistaan ja lähti pois jättäen Thelman seisomaan paikalleen. Thelma ymmärsi, että toinen oli unohtanut ostokset pöydän luokse ja päätti palata itsekin takaisin sinne, sillä hän oli vielä hieman utelias siitä, mitä toinen oli lomamatkaltaan täältä Lontoosta jo löytänyt. Hatun asentoa hieman korjaten hän asteli tuolien ohitse takaisin Romanan ja tämän ostosten luokse.
”Minulle kävi aivan sama juttu pari viikkoa sitten yhden Frankin kanssa. Mutta onko kaikki tallessa?” Thelma kysyi nousten varpaillensa, jotta ehkä hieman mahdollisesti näkisi mitä toisen kasseissa olisi. ”Mitä ostit?” hän kyllä kysyi heti perään, sillä uteliaisuus vei vallan. Thelma yritti vielä hymyillä hyväntahtoisesti, vaikka hän odotti jo hieman henkeä salvaten mitä Romana mahdollisesti kertoi ostaneensa. Vai oliko se sittenkin ollut hieman liian tunkeileva kysymys, ei sillä että Thelma olisi kovin paljon välittänyt siitä oliko tunkeileva vai ei. Hän ei itse ainakaan panisi pahakseen, jos joku kysyisi häneltä hänen mitä hän olisi ostanut.
|
|
miopod
(Full Member)
Posts: 107
|
Post by miopod on Jan 21, 2016 9:28:22 GMT
Romana kääntyi Thelmaan päin avaten ostoskassinsa. "A-anteeksi äskeinen." hän virnisti haroen hieman nolona hiuksiaan. Sitten hän työnsi kätensä kassiin penkoen sitä hetken ja nosti sieltä söpön vaaleanpunaisen huivin jossa oli räikeitä kukan kuvia. "En tiedä vielä mitä teen tällä, mutta hieno se oli joten se täytyi saada." Romana selitti innoissaan. Kassista löytyi vielä puoliksi syöty keksipaketti, tummansininen lyhyt röyhelöhame, isot aurinkolasit ja vanha kirja, jonka hän löysi kirjaston poistomyynnistä. Toisessa kassissa olikin vain pari uutta hattua. Se ei ollut paljoa siihen nähden, että Tohtorin antamalla luottokortilla oli ties kuinka paljon rahaa.
Romana laittoi toisen uusista hatuistaan päähänsä, kietoi uuden huivin kaulalleen ja laittoi aurinkolasit päähänsä. Nyt hän näytti lähinnä hyvin isolta ja hyvin tyylikkäältä paarmakärpäseltä isoine laseineen. "Mitäs pidät?" hän kysyi yrittäen matkia samantyylistä poseerausta kuin Miss Universumiehdokkaat telkkarissa.
|
|
Deleted
(Deleted User)
I was deleted!
|
Post by Deleted on Jan 22, 2016 18:09:04 GMT
Thelma huitaisi vain kädellänsä jotain epämääräisesti, kun Romana pyysi jostain kumman syystä anteeksi. Vaaleatukkainen kyllä sitten Thelman innostuksesi esitteli ostoksiaan mm. vaaleanpunainen kukallinen huivi, röyhelöhame sekä isot aurinkolasit löytyivät yhdestä kassista. Toisen kassin puolella oli pari hattua. Thelma korjasi hieman hattuansa samalla, kun nyökki ahkerasti ja päästi enemmän tai vähemmän oikeissa hetkissä äännähdyksiä kuten ”aha”, ”ooh” ja ”okei”.
Tummatukkaisen ei edes tarvinnut pyytää, että Romana kokeilisi jotain ostamaansa asiaa näin keskellä kahvilaa vaan teki sen aivan itsestään. Muut kahvilassa olijat saattoivat ehkä hieman vieroksua tätä ideaa, mutta Thelma oli ainakin tosi innoissaan. ”Oih, yhden hengen muotinäytös! Kuinka mahtavaa!” hän huudahti innostuneena ja hymyili leveästi Romanalle joka parhaansa mukaan yritti ottaa hyviä poseerauksia. Thelma ei kyllä ihan ollut sitä mieltä, että isot aurinkolasit sopisivat nyt niin erityisen hyvin muiden asioiden kanssa yhteen. Kauppojen näyteikkunoissa ei kyllä sen puoleen ollut milloinkaan kokonaan hänen mieleen olevia asukokonaisuuksia, joten se ettei hän ollut ihan Romanan asun ystävä ei ollut mikään varsinainen yllätys. Ostoksiinsa pukeutunut Romana kuitenkin kysyi toisen mielipidettä asustaan. ”Mm… ehkä hieman hassu”, Thelma yritti arvioida asukokonaisuutta todenmukaisesti. ”Ei siis sillä tavalla hassu”, hän lisäsi hetken päästä tajuttuaan miten väärin hänen kommentin voisi oikein ymmärtää. Ei hänen tarkoituksenaan ollut olla ilkeä vaan se vain oli ollut ensimmäinen asia, mikä oli juolahtanut hänen mieleensä.
|
|
miopod
(Full Member)
Posts: 107
|
Post by miopod on Jan 31, 2016 0:33:18 GMT
Romana vain virnisti Thelman kommentille. Eihän hän tietenkään ottanut sitä loukkauksena. "Hassu on hyvä." hän totesi alkaen pikkuhiljaa riisumaan uusia vaatteitaan. Tuskinpa undrcover-avaruusolennolta voi mitään sen tavallisempaa odottaakkaan. Hattuja hän oli kokeillut kaikkia erikseen peilaillen samalla kahvilan ikkunan heijastukseen. Lopuksi hän sulloikin ne takaisin kasseihin mielivaltaisessa järjestyksessä tarkistamatta yhtään menivätkö ne edes oikeisiin pusseihin.
Romana käännähti jälleen katsomaan tuota tyttöä jonka kanssa oli alkanut näin äkkiseltään kaveeraamaan. Hän vaikutti mukavalta, joten Romana ajatteli yrittää pitää keskustelua yllä. Heillä kummallakaan kun ei näyttänyt olevan edes kamalan kiire mihinkään. "Entäs sinä? Ostitko sinä mitään muuta kuin tuon juomisesi täältä kahviosta?" hän kysyi tiiraillen samalla olisiko Thelmalla sattumoisin näkyvissä mitään ostoskasseja.
|
|
Deleted
(Deleted User)
I was deleted!
|
Post by Deleted on Feb 1, 2016 11:29:55 GMT
Romana ei kuitenkaan loukkaantunut siitä vaan kertoi, että hassu oli hyvä. Thelma ei ikimaailmassa olisi pitänyt siitä, jos joku olisi hänen asukokonaisuuttansa kuitenkaan hassuksi haukkunut. Oli kyllä se eri asia, jos joku kaverini niin sanoisi kuin joku puolituntematon ja se että millä tavalla se olisi hassu. Polkkatukkainen Thelma korjasi hieman hattuansa kahvilaan näyteikkunoihin peilaten tai ainakin yritti nähdä heijastustansa siitä. Kulmat menivät hieman kurttuun, kun hän kuitenkaan nähnyt itseänsä miltei lainkaan siitä, joten koko akti oli ollut aivan turha.
Hän sitten seurasi vielä hymyillen miten Romana laittoi kaikki hattunsa pois tehden samalla sen päätelmän, että vaaleatukkaisella varmasti oli paljon rahaa. Eihän hatut aina halvimmasta päästä olleet ja sitten vielä tuollainen määrä. Thelmalla itsellään oli jo tarpeeksi hattuja tai niin hänen säästöpossunsa aina kertoi kysyttäessä. ”En minä. Säästöpossu ei pitäisi siitä, jos lisää hattuja hankkisin”, hän vasasi vielä Romanan kysymykselle. Thelma kuitenkin lisäsi vielä hieman lähemmäs toista nojautuen: ”Minulla on kyllä ollut eräs hattu kiikarissa jo pari päivää.” ”Mutta ei vielä! Yksi kaverini, Elise kuitenkin kertoi, että sen pitäisi pian tulla alennukseen. Ehkä sitten isken!” hän jatkoi taas tavallisella äänensävyllään istuutuen takaisin pöydän ääreen. Turha seisominen keskellä kahvilaa ei oikein kuulunut hänen tapoihin, jos kerran oli vielä vapaita istumapaikkoja tarjolla.
|
|